Ensinnäkin, todella kaunis kirja ihan noin niinkuin fyysisenä esineenä. Taittoon on panostettu ja kuvat saa kaipaamaan metsään.

Kirjassa on paljon sellaista asiaa, jota ei oikeastaan omassa arjessa tule koskaan ajatelleeksi. Lapsena vietin paljon aikaa metsässä, mutta en koskaan ole tullut ajatelleeksi sitä ilmiselvää seikkaa, että kyseessä ei ole luonnonmetsä vaan ihmiskäsien muovaama metsä. En tiedä olenko koskaan ollut metsässä, joka on saanut kasvaa ilman, että joku on käynyt sen kaatamassa ja uudelleen istuttamassa.

Kirjaa lukiessa alkoi ärsyttää ihmiset ja ihmisyys. Tai ehkä pikemmin turhauttaa. Tällaisia me ollaan, riistäjiä, eikä tälläkään sukupolvella ole sellaista kauaskantoisuutta jota satoja vuosia elävien ekosysteemien suojeleminen vaatisi.

En tiedä auttaako tässä enää minkään muun lajin sukupuutto kuin ihmisen. ( )

Kirjoituksia metsistä, suomalaisesta metsänhoidosta ja ilmastonmuutoksen haasteista, jotka pistivät miettimään kuinka omakin kouluopetus metsistä taisi olla ideologisesti aika yksipuolista ja keskittyi avohakkuun ihannointiin. ( )